Täällä on huhtikuu.. Tai no ei ehkä nyt ihan huhtikuu, mutta sään puolesta voisi olla todella lämmin päivä huhtikuuksi.. Istun huoneessa ovet ja ikkunat auki, eilen ostettu kimppu narsisseja alkaa availla kukkiaan (ihania ovat, muttei läheskään yhtäihania kuin kylänraitille istutetut, jotka ovat nyt lähes täydessä kukassa!). Täällä on niiin kaunista ettei enää yhtään että olen täällä keskellä ei mitään.. Ja anteeksi kielenkäyttöni, hitto taisin palaa tässä viisiminuuttia koneella istuessani! (Hassua kyllä ei haittaa yhtään, naurattaa vain.)

Käytiin Hannahin kanssa puistossa oikein ihanalla kävelyllä, toissapäivänä vähän pidemmällä vielä. Mieletöntä miten nopeasti tuon ikäinen lapsi kehittyy, kun ekaa kertaa juostii yhdessä meno oli aika kömpelöä ja hidasta. Nyt saan jo katsoa enemmän tytön perään ettei hän päätä lähteä liian kauas liian lujaa.. (Busted, huijaan piilosta leikkiessä siis, älkää kertoko hänelle vaan..;D)

1276496.jpg
Eilen kävin Fakenhamissa kävelyllä ja siellä tapasin pienen punarinnan joka jäi laulamaan minulle melkein kymmeneksi minuutiksi. Oi miten tunsinkaan oloni Jenny Wreniksi, jonka ikkunan alle Cokc Robin tuli laulamaan..:)

Siispä iloista keväistä mieltäni kunnioittaen päätin tehdä listan asioista joita en kaipaa Suomesta!

1. Sää. Suomalainen sää ei sovi minulle lainkaan, oikeastaan vain rannikko sää kesällä tai alku syksystä/loppu keväästä käy. Tämä taas johtuu vain asennevammastani ja hiuksistani, joska eivät suostu tekemään yhteistyötä kanssani muulloin.. Täällä taas en tee aamuisin hiuksilleni oikeestaan mitään, mutta siitä huolimatta huonoja hiuspäiviä on ollut alle viisi..:) (olenko pinnallinen;D)

2. Alennusmyynnit. Suomessa on alennuksia neljästi vuodessa, ja bisneksen kannalta järkevästi. Täällä taas alennuksia on koko ajan. (Kai paikallisten mielestä joulun jälkeen parhaat, mutta käytännössä joulu aletkin alkavat ennen joulua, että hyllyt olisivat mahdollisimman tyhjiä jouluksi..)

3. Pubit. Mitä suomalaisesta pubista tulee mieleenkään, satulaseppä, ossi, etc.. Nämä on paikkoja joihin menevät nuoret joilla ei ole mahdollisuutta mennä muuallekaan ja sitten noh, kantikset, miten vaan.. (Voi olla vain siitä että olen pienenä pelännyt seppää, etten tykkää näistä paikoista, mutta samapa tuo.)Täällä pubi on ravintola baarilla, paikka minne lähiseudun ihmiset tulevat vaihtamaan illalla päivän kuulumisia tai syömään perheen kanssa. Ihania!

4. En oikein tiedä onko tämä enää Suomi-juttu, vai mikä tämä on. Mutta olen iloinen itsenäisyydestäni. Siitä että vastaan tekemisistäni vain itselleni, siitä ettei omatuntoni kolkuta kun menen jonnekin vain päähän pistostani, tuntematta tarvetta kertoa siitä kenellekään. Totta kai pidän vanhempani taas hiukan informoituna menoistani, kun palaan Suomeen, mutten silti usko että menettäisin itsenäisyyteni palatessani kotiin. Tärkeintä tässä tunteessa taitaa kuitenkin olla se etten tunne tarvetta huolehtijalle, kykenen pitämään täällä itseni pystyssä. (Mutta on se kiva tunne myös tietää, että kyllä ne vanhemmat siellä kotona ovat ottamassa vastaan jos tipun.):)

Nyt täytyy varmaan laitaa jotain pidempi hihaista päälle ennen kuin palan enemmän..!