.. ja toivotaan ettei muuta tautia..
Nimittäin täällä yksi nuori neiti oksenteli aika hyvin päälleni.. Jännittävää miten oksennuksessa yltäpäältä oleminen alkoi haitata vasta sitten kun tytön isä palasi kotiin, sitä ennen tärkeintä oli tuoda turvallisuuden tunnetta tytölle, olla paikalla lohduttamassa, tuon ikäiselle oksentaminen on varmaankin vielä inhottavampaa, kun ei vielä ymmärrä mistä se johtuu.. Huomis aamu on onneksi vapaata, toinen saa turvansa vanhemmiltaan ja minä saan nukkua tautiani pois. (Tai voin toivoa, että lämmin viski sokerilla vie tautini pois, näin ainakin papat pubissa uskottelivat.)

Tämä räkäpäisyys on vain niin ärsyttävää. (Kuten varmasti tiedätte.) Mutta kärsivällisyyteni ei vain kestä tälläista, en saa edes nenältäni unta! Tänään kävimme Burnham Marketilla parissa kaupassa, voi että sentään miten ihania kauppoja! Kylä on pääasiassa Lontoolaisten maaseutukoteja täynnä, joten kylässä on monen monta ihanaa elitisti pikkukauppaa.. Yhdessä kaupassa oli tuhansia Charleston-hattuja (vai miten ikinä kirjoitetaankin) mutta siis niitä, mitä täällä käytetään kaikissa juhlissa. Pitää joskus mennä hyvällä ajalla valitsemaan sieltä hattu ensi syksyn häihin, joku sellainen väri ja malli, joka käy monen mekon kanssa. (Fiksua tietysti ostaa mekko hatun mukaan.) Hatulla on vain kaksi vaatimusta, pieni pitsi silmien ylle ja hatun pitää olla nätti. (Toinen kohta on nyt tietysti selvä, mutta ensimmäinen on ihan vain ulkonäkö kysymys, parun kuitenkin siellä silmät päästäni, joten sellainen pitsi voisi olla hauska:D.)1316639.jpg
(Ei kyllä ihan tollanen, ensinnäkin olki hattu, erilainen ruusuke, eikä noita pikku kukkia.. Mutta malli on kiva ja toi pitsi hörpäke olisi justiinsa hyvä.. No täydellisen hatun löytämiseen on onneksi aikaa..)